Saarna Puumalan kesävieraiden kirkkopyhässä 14.7.2019
Kuulemamme tekstin ensimmäinen viesti kuulostaa minusta kuin kesäisen järven vilvoittava tuuli: armahtakaa!
Helsingin hiippakunnan piispa emerita Irja Askola
Jumala,
tuo elämiseeni energiaa,
jotta en olisi etäinen vaan lähimmäinen,
että kuulisin enemmän kuin puhuisin,
että en auttaisi omin periaattein,
vaan tietämiseni kadottaen,
silmäkorkeudelta ihmisiä kohdaten.
Että kädessäni näkyisi kristityn tatuointi: myötätunto ja tahto oikeudenmukaisuuteen.
Saarna Puumalan kesävieraiden kirkkopyhässä 14.7.2019
Saarnateksti Luukas 6: 36-42
Kuulemamme tekstin ensimmäinen viesti kuulostaa minusta kuin kesäisen järven vilvoittava tuuli: armahtakaa! Se soljuu, jos niin sallimme, kuin lämpöisen saunalöylyn kosketus ihollamme: armahtakaa! Se kirkastaa mieltämme kuin kesäyö, lempeästi mutta silti ääriviivamme ja sielumme onkalot hahmottaen. Armahtakaa!
Mitä on armahtaminen? Luukkaan evankeliumin teksti viestittää sen meille. Armahtakaa itseänne. Armahtakaa taakoista, jotka kiristävät niskassa tai näkyvät suru...