Piispan puhe 17.11.2013 Kulttuurikeskus Sofiassa

 

Kunnioitettu Helsingin metropoliitta Ambrosius,
Sinä rakas kollega ja ystävä
 

Kolme sanaa haluaa tässä juhlassa tulla kuulluiksi ja löydetyiksi: valo, vapaus ja vieraanvaraisuus.

Valo: tuohuksen liekit ovat valon heijastumaa siitä, että tuonpuoleisuus ja tämänpuoleisuus hengittävät yhdessä. Muuten ei voisi olla, ei jaksaisi olla.  Valo on metropoliitta Ambrosiuksen sisäistä sanastoa ja valon voimaa hän on tuonut rohkaisuna kirkoillemme, kansainväliselle ekumenialle ja uskontojen yhteydelle. Valo suuntaa katseen sinne, missä uskalletaan nähdä, oivaltaa ja linkittää tradition aarteet tämän päivän nälkään.

Vapaus: Sofian henki on rohkaissut meitä monia ojentamaan ekumeenisesti kätemme toinen toisillemme ja myös heille, jotka ovat katselleet kirkon traditiota vain kaukaa. Vapaus tekee tilasta tervetulleeksi toivottavan. Metropoliitta Ambrosius on tukenut meitä kristittyjä löytämään yhteisen identiteettimme pohjan vapaudesta. Tunnistaa toisissamme pelon sijasta luottamus ja kyräilyn sijasta kiinnostua siitä, mihin kaikkeen vapauden henki meitä kutsuu ja mistä kaikesta vapauden henki meidät irrottaa.

Kirkkokuntiemme rajat ovat usein synkkiä ja väkeviä tiiliseiniä, vaikka kirkkojemme isät ja äidit puhuvat elävistä kivistä. Olen kiitollinen niistä ”elävien kivien” hetkistä, joita minä ja monet luterilaiset ovat täällä Sofiassa ja olemme saaneet kokea.

Vapaus on kutsumus tehdä tila sille, missä erilaisuus ei pelota eikä vanhojen oivallusten ravitsemia tuoreita oivalluksia tarvitse torjua. Oma kokemukseni on, että metropoliitta Ambrosius on avannut ovia, ikkunoita, asenteita keskusteluyhteyksiä siten, että kaikki kirkot, erilaiset kansalaiset ja uskonnot voittavat.

Vieraanvaraisuus on kristittyjen ”stigma”, leimallista siitä, miten me kristityt kohtelemme toisiamme ja myös kaikkia ihmiskunnan jäseniä ja koko luomakuntaa.  

 

Metropoliitta Ambrosius on onnistunut tekemään teologisesta vieraanvaraisuudesta myös konkreettisia tekoja ja käytäntöjä. Vieraanvaraisuus on kristityn elämäntapa. Vain oma rajoittuneisuutemme voi sulkea pöydän heiltä, jotka tietämättäänkin ovat jo kutsuttuja.

Valo, vapaus, vieraanvaraisuus.

Näistä kolmen sanan syventävistä opinnoista olen kiitollinen metropoliitta Ambrosiukselle.

Valo, vapaus, vieraanvaraisuus. Tässä triologiassa heijastunee se, mihin meitä ihmisinä ja kansalaisina nyt kutsutaan. Tunnistamaan näiden kautta Pyhä toinen toisissamme ja tekemään tila Hengen yllätyksille.

Helsingin luterilaisen hiippakunnan ja Helsingin seurakuntayhtymän puolesta jätän kiitollisuutemme symbolina jotakin, joka kertoo meidän traditiossamme uskon ikävöinnistä ja kaipuusta. Tässä kuvassa on yksi Sinulle läheinen uskon ytimen tinkimätön tulkki ja ihmisen puolustaja (Paavo Ruotsalainen / taideteos: Ismo Rekola).