Jouluevankeliumi löytyy Raamatusta Luukkaan evankeliumin luvusta 2.

 

Joulu on näkökulmakysymys. Perinteiden ja kuormittavien vaatimusten tiheikkö. Odotuksen ja lupaavien tuoksujen suvanto. Näkökulmansa saa ja voi valita. Kuulostella, mikä tänä vuonna on mieluisaa, mahdollista ja toteuttamisen kokoista.

Jumalallekin joulu on näkökulmakysymys. Hän päätyi siihen, että oleellista on lähelle tuleminen. Tuonpuoleisuudesta ei huudella lupauksia: ne on kerrottava tässä lähellä, ihmisen kielellä ja ihmisen iholla. Takapihalle syntyi Vapahtaja ja viesti siitä vietiin ensimmäiseksi paikallisille paimenille. Siksikö, että muistaisimme: ihmisten löytäminen on Jumalan näkökulmavalinta. Ihminen on jumalaisen viestin arvoinen. Joulu ei ole suoritus vaan vastaanottamisen mahdollisuus.   Jumala saapuu, kertoo, tarjoaa, liikkuu ja liikuttaa. 

Jumalan jouluinen näkökulma merkitsee toivoa, erilaisten ihmisten yhtäläistä arvoa ja luottamuksen palautumista. Ihminen voi katsella tulevia juhlapyhiä tästä horisontista. Joulu on ihmisen juhla. Silloin saa olla surullinen, väsynyt tai peloissaan. Tai sitten ilossa ja odotuksen täpinässä.

Joulussa saa kunnioittaa omaa näkökulmaansa. Tänä vuonna tällainen joulu riittää. Jumalalle joulujemme keskeneräisyys eikä niiden erilaisuus ole pettymys tai moitteen aihe.  Jumalan näkökulma mahtuu monenlaisiin jouluihin. Hän ei vieroksu sitä, mikä meille on totta. Hän tulee mukaan.

Jumala on ihmisen puolella. Armo on löydettävissä. Välittäminen itsestämme ja toisistamme kannattaa.

Joulunaikaan Pyhä saattaa hipaista. Kaikenlaisissa jouluissa.